"Not for people, but with people"

Creative Connections -hankkeen käynnistyminen on kokonaisuudessaan ollut hyvin innostavaa; odotan kansainvälistä, käytännön yhteistyötä, joka rohkaisee kokeilemaan, auttaa meitä oppimaan ja kehittämään uusia toimintatapoja. 

Maanantain 29.8.2016  työpaja päivä, jossa ideoitiin yhteistyön tulevaisuutta
(Kuvaa Minna Lehtola)

Olen saanut käydä Erfurtin alueella heti Berliinin muurin kaatumisen jälkeen, ja seudun näkeminen nyt uudelleen oli yksi matkalle lähdön syistä. Hyvin järjestetty ohjelmamme oli monipuolinen - enempää tuskin olisimme mitenkään voineet ottaa vastaan helteisessä Apoldassa ja Thuringenin alueella ylipäätään. 

Erfurtin kaduilla (Kuva Minna Lehtola)

Kiitos monista hienoista kuvista, joita jo nyt on liitetty tähän matka-blogiin. Niistä välittyy kokemamme ystävällinen ja innostunut ilmapiiri, joka vieraanvaraisuuden lisäksi leimasi koko oloamme siellä. Värit tuntuivat olleen yksi pääaiheistamme: niitä käsiteltiin monin tavoin raaka-aineista ja valmistuksesta lähtien - jonkin verran myös niiden vaikutusta työympäristöön. Erityisesti värien valmistuksessa “Back to basics” eli takaisin perusasioihin tuntui olleen tärkein ohje, johon luontevasti liittyivät myös erilaiset värikasvit. Voisiko juuri värikasvien alueelta löytyä jotakin uutta yhteistyötä kansainvälisestikin? 

Neckerodassa House of Colors, värjäyksessä käytetyt kasvit
(Kuva Minna Lehtola)

Erfurtin Yrityskehityskeskuksessa tärkeänä viestinä meille oli, että vain tuntemalla historian voi nähdä, miten rakentaa tulevaisuutta. Siellä ymmärsin, miten tärkeää on tuoda uusin teknologia pienimpienkin yritystoimijoiden ulottuville ja miten voidaan esimerkiksi maahanmuuttajien auttamiseksi luoda sosiaalisia innovaatioita. He myös vakuuttivat, että “Everything can be connected” eli kaikki voidaan yhdistää tai verkottaa. 

Erfursin Yrityskeskuksessa tutustumassa ja hakemassa inspiraatiota sekä
vaihtamassa ideoita (Kuva Minna Lehtola)

Neckerodan käsityöläistapahtumassa vierailulla saimme nähdä, mitä yhteistyöllä voidaan rakentaa. Hämmästyttävää oli, että kovin monet kylän asukkaat olivat avanneet pihapiirinsä ja tanhuansa kuppiloiksi tai myyntialueiksi tuhansille kävijöille. Todemmaksi yhteistyö tuli, kun myös saatiin huomata, etteivät ihan kaikki olleet kaikesta samaa mieltä. Silti tapahtuma järjestettiin ja näytti voivan hyvin. 

Retkellä Freyburgiin saimme kiivetä Neuenbergin linnan torniin, jonka nimi oli Wihelm the Fat, ja tutustua myös linnaan ja sen historiallisiin näyttelyihin. Kiinnostavaa oli, että linnaa hoiti jonkinlainen osuuskunta tai yhdistys, jolla oli ylläpidettävänään myös muita vastaavia historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Saimme myös nähdä, että hyvä palvelu ei ole missään itsestäänselvyys.

Meilä oli myös mahdollisuus kuulla Leader-yhteistyöstä ja erityisesti Erasmus-ohjelmasta, tapasimme pikaisesti myös puolalaisia toimijoita. Bauhaus-yliopiston professori korosti meille luennossaan, että on välttämätöntä löytää ilmiöiden taustat, kun luodaan uutta estetiikkaa tai jopa merkityksiä. Hänen mukaansa “Less is more” eli vähän on enemmän. Muutamien muiden kuulemiemme puheenvuorojen jälkeen lienemme myös entistä vakuuttuneempia siitä, että uuden luomisen keskiössä on aina suunnittelijan koko persoonallisuus ja että idean kehittäminen on prosessi. Tunteiden näyttäminen - muotinäytöksessäkin - on tärkeää, mutta oleellisinta on olla tekemisessään omistautunut, innostunut ja ennen kaikkea uskoa omaan ideaansa. 

Taikahuilun esiintyjät tulivat ympäri maailmaa yhteen Apoldaan,
edustajia mm. Suomesta  (Kuva Minna Lehtola)

Vaikuttavimmaksi hetkeksi itselleni jäi Apoldan luterilaisessa kirkossa Weimarin oopperakurssin esittämä Taikahuilu. Siinä olivat läsnä kaikki edellä mainitut tekijät: omistautuminen, heittäytyminen sekä ennen kaikkea osaaminen ja rakkaus tekemiseen. Ensimmäinen tutustumiskohde Aboldassa oli KulturFabrik, jonka ilmapiiri, tapaamamme taiteilijat ja vetäjän asialleen omistautunut persoona teki ilmeisesti meihin kaikkiin syvän vaikutuksen. Ehkä siellä heti ymmärsin matkamme perusviestin: tärkeää on tehdä asioita toisten kanssa, ei toisille eli “Not for people, but with people”. 

Hyvin antoisaa oli, kun muutaman tunnin matkan aikana Berliinin lentökentälle kaikki matkalaiset keskustelivat hyvin vilkkaasti kokemastaan ja päättivät yhdessä löytää esimerkiksi vailla käyttöä olevan kiinteistön kulttuurikeskukseksi… Olen hyvin iloinen, että pääsin mukaan Apoldaan. Kiitos jokaiselle matkalaiselle seurasta ja siitä, että sain tutustua teihin lähemmin.

Pirjo